Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuhmon kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://kuhmo10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://kuhmo10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Maaseudun neuvottelukunta
Muistio 10.02.2026/Asianro 3


 

 

Valokuituinfo

 

Maasneu 10.02.2026 § 3  

    

 

Global Connect Finlandilla on suunnitelmia valokuituverkon rakentamiseksi Kuhmossa, erityisesti Jämäksen ja Ollilan alueelle. Myös Nurmestien varteen Särkijärven ja Tulijärven alueille on yrityksellä suunnitelmia. Minna Jaakkola kertoo suunnitelmista ja rahoitusmallista.

 

Global Connectilla on kansainvälinen yritys, jolla on 25 vuoden kokemus valokuidun rakentamisesta. Yrityksellä on 2000 työntekijää, 240 000 km valokuitua ja 1 000 000 henkilöasiakasta. Suomessa yritys sekä rakentaa uusia verkkoja, että ostaa olemassa olevia verkkoja. Pohjois-Karjalassa se on ostanut Pielisverkon.

 

Yrityksellä on Kuhmon alueella useita hankealueita, joista osa toteutuu markkinaehtoisesti. Myynti on edennyt keskustan läheisyydessä hyvin ja sinne on tehty rakentamispäätös marraskuussa 2025.

Elinvoimakeskuksille on myönnetty 53 miljoonan euron rahoituspotti maaseutumaisille alueille, joihin ei ole markkinaehtoisesti rakentunut verkkoja. Tuki näille alueille voi olla jopa 65%, kuntarahoitusta ei pääsääntöisesti edellytetä. Maaseutumaisimmille alueille on mahdollista hakea tukea tammikuussa, huhtikuussa ja syyskuussa päättyvissä hauissa.

Ruotsissa on tehty merkittäviä hankkeita maaseudulla julkisilla tuilla viimeiset vuodet ja myös Suomessa GlobalConnect on sitoutunut rakentamaan myös maaseutumaisia alueita sekä tuetusti että markkinaehtoisesti. GlobalConnect on kiinnostunut laajoista maaseututoteutuksista. Vuonna 2024 GlobalConnect oli suurin valokuitutukien saaja Ruotsissa.

 

Yrityksen hankkeet Kuhmossa: Keskustan alueella markkinaehtoisesti: lisäksi selvitetään kiinnostusta Akonkosken ja Kalevalan alueilla. Jämäs sekä Särkijärvi Elinvoimakeskuksen kyläverkkohankkeina. Kyläverkkohankkeissa tarvitaan jo hakemusvaiheessa kiinnostuksen ilmaisu tai ostopäätös noin 25%:lta alueen kotitalouksista. Kiinnostuksen osoitukset ja hankintapäätökset ratkaisevat, minne verkko rakentuu. Kiinnostuksen ilmaisun voi tehdä sitoumuksetta. Mitä enemmän kiinnostuksen osoituksia ja kyläläisten aktivoitumista, sitä suurempi vaikutus hintaan. Nyt on käynnissä kiinnostuksen kartoitus, myynti käynnistyy vasta sen jälkeen.

 

Kuhmon kyläverkko-osuuskunnalla on valokuituverkkoja tällä hetkellä luoteis-Kuhmon alueella. Philip Donner esittelee osuuskunnan toimintaperiaatteita, tarjottuja palveluita, hinnoittelun, rakentamisen ja kokonaiskustannusten rakenteita.

 

Kyläverkko-osuuskunta on perustettu 2013. NOSTE-rakennushankkella rakennettiin 200 liittymää luoteis-Kuhmossa. Hanke toteutetttiin maaseutuohjelman tuella ja asukkaiden talkootyöllä. Osuuskunnan painopisteitä ovat erityisesti harvaan asutun maaseudun asukkaiden internetyhteydet ja teleyrityskumppanin valtakunnan verkko sekä tukiasemayhteydet.

Päämääriä ovat Kuhmon maaseudun asukkaiden hyvinvoinnin ja elinehtojen kohentaminen ja yritysten toimintaedellytysten rakentaminen. Tavoitteena on toimia kannattavasti, mutta kustannustehokkaasti. Totetutustavat noudattavat Leader-metodia – yhteisöllisesti alhaalta ylöspäin toimien sekä omaehtoisesti. Kyläyhdistysten rooli on keskeinen.

Osuuskunta rakentaa maaseutuohjelman tuella siellä, missä verkko ei synny markkinaehtoisesti. omarahoitus tuotetaan yhteisöllisesti talkootyöllä. Osuuskunta omistaa, operoi ja ylläpitää omaa verkkoa, ilman välikäsiä. ’Tyhmän verkon. periaate: Ei lisäpalveluja.

Valokuituverkko on pitkäaikainen (tyypillisesti 10 v.) investointi. Kokonaiskustannus koostuu rakentamisesta, liittymis- ja kuukausimaksuista. Osuuskunnan jäsenen osuus on 100 €. Liittymämaksu maksetaan kahdessa erässä. 250 € alussa ja 250 €, kun liittymä toimii. Osuus ja liittymämaksut ovat palautuskelpoisia. Kuukausimaksu on 35 € (sis. alv.) ja se on pysynyt samana pian 10 vuotta.

Lopuksi Philip Donner esitti kysymyksen kuntapäättäjille. kuka huolehtii vanhusten, vammaisten ja syrjäytyneiden tarpeista siinä vaiheessa, kun hankerahoitusta ei enää ole saatavilla?