Maaseudun neuvottelukunta
Muistio 24.10.2024/Asianro 24

Maasneu 24.10.2024 § 24  

584/00.02.09/2024  

 Isäntäkylän ja kaupungin edustajien puheenvuorot.
Itäpuu-hankeen esittely, Ismo Mäkeläinen

 Vepsä-Ahovaaran kylätoimikunnan puheenjohtaja Anja Pulkkinen esitteli kylää. kylät on yhdistetty aikanaan koulupiirijaon mukaisesti. Ahovaaran koulu on lakkautettu jo 1968 ja Vepsän koulu 2002.  Asukkaita kylillä on 50-60 henkeä, koululaisia 9 henkeä ja lisäksi paljon vapaa-ajan asukkaita. Tapahtumat kylällä ovat pienimuotoisia, kesäkokoontumisia ja joululaulutapahtumia. Kylätoimikunta on useana vuonna vastannut heinäkuisten Rompepäivien letunpaistosta. Tunnetuin kylällä toimiva yrittäjä on Pölökynveistäjä Hannu Kyllönen. Karjatiloja kylällä on kolme kappaletta. Jämäsvaaran retkeilyalue rajoittuu kylään. Kainuun Rastiviikot on usein järjestetty kylän läheisyydessä. tunnettuja kyläläisiä, entisiä ja nykyisiä: Kauko Huusko (teatteri), Irma Hannula (kirjailija), Jorma Komulainen (valokuvaaja), Markku Uhlbäck (laulaja), Aura Koivisto (kirjailija). Kylällä toimii aktiivinen metsästysseura. Kiviahon talo, jossa kokous pidettiin, on rakennettu 1914 ja remontoitu huolella.
Kaupunginjohtaja Juhana Juntunen kertoi, että talousarvion teko on käynnissä tiukoissa tunnelmissa, miinukselle ollaan päätymässä, mitä ei ole vuosiin tapahtunut. Suurin yksittäinen muutostekijä on työllisyyspalvelujen siirtyminen kuntien hoidettavaksi, josta aiheutuvia menoja valtio ei tule korvaamaan täysimääräisenä. Tästä johtuen on päädytty sopeuttamistoimenpiteisiin, mm. Tahko-hallin toiminta lopetetaan, jolloin myös Lähiötuvan toiminta on loppumassa. Kunta ei voi myöntää työllistämistukea itselleen, joten muu toimija on näihin oltava. toinen muutos on se, että palkkatuettu työ ei kerrytä työssäoloehtoa.
Kalevalan alueen käytön edistämiseksi on perustettu työryhmä. Pessimististä ilmapiiriä on aiheen ympärillä ollut, nyt kuitenkin pyritään löytämään ratkaisua asiaan. Mm. alueen energiaratkaisu pyritään saamaan kestävälle pohjalle. Valokaapeli alueelle tarvitaan myös, toiveena on mm. etätyöntekijöiden houkuttelu.
Hankkeita ei kaupungilla ole koskaan ollut näin paljon yhtä aikaa, hanketyö on edullista kehittämistyötä.
Marika Tuomela toi esiin kaupunkilaisten huolen sopeuttamistoimista – onko vielä lisää tulossa?  Juhana Juntunen vakuutti, että suoraan kuntalaisiin vaikuttavia sopeuttamistoimia ei ole näillä näkymin tulossa, kun kyläkoulut on jo päätetty lakkauttaa ja myös Tahko-hallin lakkauttaminen saadaan tehtyä.
Tanja Aittokoski toi esiin huolen terveyskeskuksessa työskentelevien puolesta ja kysyi, mikä on kaupungin tahtotila uuden terveysaseman rakentamisen suhteen? Juhana Juntunen vakuutti, että kaupunki on tietoinen asian tilasta ja että vuoropuhelu hyvinvointialueen kanssa on jatkuvaa. Ratkaisua rakentamiseen etsitään nopeasti sen jälkeen, kun kilpailutus epäonnistui. Tämä on kaupungin tärkein hanke tällä hetkellä.
Itäpuu-hankeen projektipäällikkö Ismo Mäkeläinen kertoi hankkeesta ja puurakennusteollisuuden tilanteesta Kuhmossa. Hankkeen kustannusarvio on noin 750 000 €, josta noin 600 000e on EU-rahaa. Hanke perustuu kaupungin strategiaan ja vaikuttavuus on hankkeella tähtäimessä. Tavoitteena on lujittaa itäisen Suomen puutuoteklusteria, jolla tarkoitetaan yhteistyöverkostoa, joka pystyy toteuttamaan suuriakin hankkeita. Hankkeessa toimivat kunnat ja yritykset yhteistyössä. Hankkeen toimenpiteitä ovat mm. tuotekehitystyö, markkinavuoropuhelun edistäminen, viennin edistäminen, viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen. Woodpolis-brändiä on rakennettu vuosikymmeniä ja alueen yritykset ovat tehneet merkittäviä investointeja sekä alueella toimii useita kehittyviä ja kasvavia yrityksiä.
Itä-Suomen etuja toimialan kannalta: raaka-aineen saatavuus, kapasiteetti, osaaminen ja verkostoituminen. Haasteita tuottavat logistiikka ja saavutettavuus.
Alan tulevaisuuden näkymiä: rakentaminen tullaan entistä enemmän tekemään sisätiloissa valmiiksi, hybridirakentaminen (betoni ja puu) tulee lisääntymään.
Osaamista alalla tulee kehittää ja näkyvyyttä lisätä. Muuntojoustavuus on huomioitava rakentamisessa.
Maaseutusihteeri Janne Ylijoki kertoi, kuinka eteläisen Kainuun alueella petovahingot ovat ryöpsähtäneet kuluvana syksynä. Koiria on kuollut susivahingoissa useita ja Sotkamo-Kajaani on ollut maan pahinta vahinkoaluetta. Myös karhujen kohtaamiset ovat lisääntyneet ja mm. säilörehupaaleille aiheutuneita vahinkoja on ollut paljon. Tilanne aiheuttaa huolta ja tyytymättömyyttä alueen asukkaissa.
Vanhus ja vammaisneuvoston puheenjohtaja Maija Inget kertoi neuvoston toiminnasta. Esteettömyyskartoituksia on tehty niin taajamassa kuin kylillä. liikennekoulutusta yli 65-vuotiaille on järjestetty. Yksinäisyyttä on torjuttu mm. Lentiiran kylällä, jossa osallistujamäärä 15 – 30 henkeä/tapahtuma on yllättänyt. Vapaaehtoisia on koulutettu ystäväpalvelutyöhön.
Ritva Komulainen käytti puheenvuoron Tarinatuvasta. Tila on liian pieni eläkeliiton tapahtumille, ei ole esteetön eikä sisäilmaltaan terve. Hän toivoi, että tilastrategiatyöryhmän työ etenisi ja päästäisiin toimenpiteisiin joko Rajakadun Tarinatupa-tilan korjaamiseksi ja laajentamiseksi tai korvaavien tilojen saamiseksi muualta. Myös Arto Malinen esitti Kuhmon Yrityssammon puolesta toiveen, että kaupungilta saataisiin päätöksiä tilojen suhteen, jotta voitaisiin päättää mahdollisista remonteista. Ritva Komulainen muistutti vielä vanhusystävällisen kunnan kriteereistä ja kehotti päättäjiä miettimään, täyttyvätkö ne Kuhmossa.