Maaseudun neuvottelukunta
Muistio 22.11.2023/Asianro 91

Maasneu 22.11.2023 § 91  

775/00.02.09/2023  

Lentiiran kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Pesonen kertoi kylän asioista.

 Kahvila / Piirakkapuoti on kylän tärkein toimintamuoto tällä hetkellä. Piirakkapuodin suosio kasvaa vuosi vuodelta. puoti on auki lauantaisin ja asiakkaita siellä on 50-350 päivässä, kesällä on vilkkainta. toiminnan pyörittämiseen tarvitaan 4-8 leipojaa useammaksi päiväksi viikoittain. Muita toimintoja kylätalolla ovat kudonta, kuntosali ja kirpputori. Ladut ja kaukalo hoidetaan talkoovoimin. Kauppaostosten viikoittainen kuljetus K-market Heikurasta aloitettiin korona-aikana ja sitä on jatkettu edelleen. Asunnoissa on yksi pitkäaikainen vuokralainen ja lisäksi lyhytaikaista vuokrausta. Kylätalon rakennusten ylläpitokustannukset ovat n. 40 000 €/v, talot lämpiävät 'piirakoilla' - ts. piirakkapuodin tuloilla. Lämmitysöljy on suurin kustannus. vuosi 2022 oli tappiollinen korkeiden kulujen vuoksi, tämä vuosi näyttää paremmalta. Kylällä on noin 100 asukasta, väkimäärä ja ikärakenne on huolena, kuten kaikilla muillakin syrjäisillä kylillä. Kylätalolle on sijoitettu LähiTapiolalta saadut sydäniskuri ja ensiapureppu. Rajavartioston ensivaste on lähellä, mikä lisää turvallisuuden tunnetta. Kylätyöntekijälle olisi käyttöä mm. piirakkapuodilla ja kotisiivouksiin. Sopivan työntekijän löytäminen on haasteellista, eikä kokoaikaiseen työllistämiseen välttämättä ole edellytyksiä. Kesätyöseteliläisiä on työllistetty viime kesänä 3 kpl.

Maija Inget tiedusteli kylän tarpeita vanhus- ja vammaisneuvoston näkökulmasta. hän kertoi mm. keskustassa järjestetystä yli 65-vuotiaiden ajosyyni-tapahtumasta.

Antero Komulainen esitti, että neuvottelukunta voisi esittää Lentiirantien hoitoluokituksen nostamista täksi talveksi, perusteena lisääntynyt rajaliikenne eteläisempien rajanylityspaikkojen sulkemisen myötä. Philip Donner kannatti. Kokouksen aikana selvisi, että Vartiuksenkin rajanylityspaikka suljetaan 24.11. alkaen, joten perustelu esitykselle poistuu.

Kaupunginjohtaja Juhana Juntunen kertoi, että tällä hetkellä päällimmäisenä kaupungina sioissakin on rajan turvapaikanhakijatilanne. Kaupunki on tarjonnut Vartiuksesta hallitilan rajavartioston käyttöön turvapaikanhakijoiden väliaikaiseen sijoittamiseen sekä eväspaketteja tarjottavaksi turvapaikanhakijoille. nämä on tehty rajavartiolaitoksen pyynnöstä ja kulut tullaan korvaamaan. Henkilöresurssit ateriapalveluissa ovat olleet tiukoilla, mutta arkena on pystytty eväspaketit toimittamaan. Keskustelu- ja infotilaisuus rajan tilanteesta 21.11. sai striimattuna ennätyksellisen katsojamäärän, enimmillään 400 katsojaa samanaikaisesti. Siltaraha, joka otettiin käyttöön Lentiiran kyläyhdistyksen aloitteesta, sai ensimmäisen hakijan Runolaulu-akatemiasta kuluvalla viikolla.

Maija Inget esitteli Vanhus- ja vammaisneuvoston toimintaa. Yhtenä tavoitteena on turvata ikääntyneiden ja vammaisten elämän mahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta. Palvelut tukensi - hanke on mm. kehittänyt eri organisaatioiden nettisivujen saavutettavuutta. Vanhus- ja vammaisneuvosto toivoo konkreettisia ehdotuksia pitkien välimatkojen alueilla asuvien vanhusten ja vammaisten aseman parantamiseksi.

Heli Kärnä totesi, että virikkeet ovat tarpeen, mutta lähteminen keskustaan on monille hankalaa.

Philip Donner korosti verkkosivujen parantamisen tärkeyttä. Hänen mukaansa tietoyhteiskunnan kehitys on johtanut 'digitaaliseen kuiluun', jossa on suuri osa vanhuksista ja muustakin väestöstä.

Maija Inget kertoi järjestetyistä digikursseista, jotka tarvitsevat paljon resursseja - oma neuvoja kullekin kurssilaiselle.

Tauno Harinen kertoi, että aiemmin on Lentiirassa pidetty viikoittaisia tarinatuokioita kansalaisopiston piirinä.

Matti Pesonen totesi, että tällainen toiminta kuuluis kyläyhdistyksen järjestettäväksi. ongelmana resurssipula ja se, miten saada mukaan toimintaan ne, jotka eivät käy muuten kylätalolla.

Anne Malinen Kuhmon seurakunnasta sanoi, että seurakunta on mielellään mukana, jos tällaista toimintaa aletaan järjestämään.

Kyläyhdistyksen mietittäväksi jäi esim. tiistai-iltapäivän kauppaostosten noutoaikaan myös tällaisen viriketoiminnan järjestäminen.

Matti Pesonen totesi, että kylien yhteistyöstä on puhuttu paljon, mutta konkreettisia toimia tarvittaisiin. Philip Donner kertoi metsästysseuroista löytyvän hyviä esimerkkejä yhteistyöstä. Maija Inget esitti esimerkkinä, että kansalaisopistojen piirit voivat koota osallistujia laajemmalta alueelta kuin yhdeltä kylältä.

Yritysneuvoja Kari Malinen kertoi että yrityshankkeita on paljon vireillä, mutta yritykset ovat edelleen varovaisia. hän kertoi, että vireillä on useita hankkeita, joilla on päämääränä mm. investointien vauhdittaminen. Mäntymäen alueeseen on ollut kiinnostusta yritysten puolelta. Aurinkosähköhanke on valmisteilla.

Maaseutusihteeri Janne Ylijoki alusti tieasioista Väylä.fi-sivuston karttojen pohjalta. Puunkuljetukselle tärkeimmät tiet Kuhmon alueella ovat Sotkamontie, Nurmestie ja Hyrynsalmentie. Kylien asukkaille luonnollisesti tärkein on se tie, jota he käyttävät päivittäiseen kulkemiseen. Keskusteltiin mm. siitä, tekeekö maaseudun neuvottelukunta aloitteen jonkun tietyn tien parantamiseksi. Päätöstä asiassa ei tehty.

Juha Malinen toi esiin isojen savotoiden paikallisen vaikutuksen teiden kuntoon.

Antero Komulainen esitti, että pyydettäisiin Destian ja /tai Pohjois-pohjanmaan Elyn edustaja seuraavaan kokoukseen.

Philip Donner myös toivoi asiantuntijaa kokoukseen alustamaan aiheesta. Hän myös korosti Kekkostien huomioimista.

Juhana Juntunen kertoi, että kaupungin edustajat käyvät vuosittain Elyn edustajien kanssa tieasioita läpi ja siinä yhteydessä voi esittää näkemyksiä hankkeiden tärkeysjärjestyksestä.

Juha Malinen toi esiin Lentiirantien huonon kunnon keskustan lähellä kanninlammen kohdalla.

Maija Inget esitti, että kaupunki järjestää tilaisuuden, johon kutsutaan Elyn ja kylien edustajat koolle ja jossa kukin voi esittää näkemyksiään. Juhana Juntunen lupasi, että kaupunki ottaa tämän järjestettäväksi.

Janne Ylijoki kertoi myös yhdistystoiminnan kehittämishankkeesta, jonka hakemus on jätetty ja Elävä Kainuu Leader käsittelee sen rahoitusta joulukuun kokouksessaan. Hankkeeseen voivat osallistua kaikki kuhmolaiset yhdistykset. Yhtenä pääteemana hankkeessa on yhteistyö. Selvitetään mm. keinoja ja mahdollisuuksia yhdistää eri yhdistysten toimintoja niin, että hallinnollinen taakka vähenisi ja osallistujamäärät saataisiin suuremmiksi.