Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kuhmon kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://kuhmo10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://kuhmo10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 29.08.2023/Pykälä 212

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

 

 

Jäsenen ja varajäsenen nimeäminen vaikuttavampaa yhteistyötä rajakaupungeissa ja -kunnissa hankkeen ohjausryhmään

 

Khall 29.08.2023 § 212  

505/12.00.02.01/2023  

 

Valmistelija Kaupunginjohtaja Juhana Juntunen puh. 044 725 5222.

 

Vaikuttavampaa yhteistyötä rajakaupungeissa ja -kunnissa hankkeelle on saatu rahoitus ja hanke on käynnistetty. Hankepäälliköksi kaksivuotiseen projektiin on valittu nurmeslainen Sari Sirkkiä. Sirkkiä on toiminut toimittajatyönsä ohella yhteiskunnallisten hankkeiden tuottajana. Hankkeelle tarvitaan ohjausryhmä, muille osallistujakunnille ja kaupungille on lähetty pyyntö nimetä hankkeeseen ohjausryhmän jäsenet.

 

Itäisen Suomen elinvoimaa tukevat verkostohankkeet rahoitetaan alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahalla. Määrärahalla tuetaan valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen toimeenpanoa.

 

Hankekokonaisuuden hallinnoijana toimii Kuhmo, muut mukana olevat kunnat ovat Savukoski, Salla, Kuusamo, Suomussalmi, Lieksa, Ilomantsi, Tohmajärvi ja Kitee. Näiden kuntien omaleimaisuus perustuu rajakuntastatukseen.  Alueemme välimatkat ovat pitkät, mutta kaikilla kaupungeilla ja kunnilla on samanlaisia omaehtoisen kehittämisen intressejä, jotka aikaisemmin liittyivät rajan läheisyyteen ja rajan ylittävään yhteistyöhön sekä sijaintiin. Venäjän hyökkäyssodan jälkeisessä ajassa myös haasteet rajanläheisyyteen ovat yhteisiä.

 

Suomessa on tyypillistä, että aluekehittämistä tehdään maakunnittain. Maakuntien kuntien ja toimijoiden yhteistyö on vahvaa ja kannatettavaa, mutta samalla tärkeät rajaseutujen teemat voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Rajaseutujen kunnilla on monia yhteisiä kehittämisen teemoja, mutta vakiintuneet yhteistyön tavat eivät alueellamme juurikaan tue rajakuntien yhteistä toimintaa.

 

Rajaseutujen kuntien välinen yhteistyö on ollut organisoidumpaa toimintaa Ruotsin ja Norjan rajoilla ja Kaakkois-Suomessa. Alueemme kuntien osalta erityinen haaste on ollut kuntien sijainti neljässä eri maakunnassa ja erittäin pitkät etäisyydet.

 

Verkostomainen toiminta tuo vaikuttavuutta osaamisperustaiseen rajaseutujen aluekehittämiseen, jolla mobilisoidaan, rakennetaan, uudistetaan ja hankitaan sellaisia resursseja ja kyvykkyyksiä, joiden varaan alueen tulevaisuutta rakennetaan. Rajakuntien verkoston toiminta kytkeytyy kansallisiin strategioihin ja linjauksiin kuten aluekehittämispäätös ja seutukaupunkiohjelma sekä itäisen Suomen visio ja valtiosihteeriryhmän loppuraportti.

 

Verkostotyö kiinnittyy myös alueiden, kaupunkien ja kuntien strategisiin valintoihin ja painopisteisiin. Lisäksi verkoston toiminta kytkeytyy maakuntaohjelmiin, maakuntien älykkään erikoistumisen strategioihin, maaseutu- ja rakennerahasto-ohjelmiin sekä temaattisiin strategioihin kuten maakuntien ilmasto- ja biotalousstrategioihin.

 

Rajaseutukuntien voimien yhdistäminen tuo vaikuttavuutta sekä alue- ja kaupunkikehittämiseen että vahvistaa alueiden elinvoimaa ja kehittämisen kyvykkyyksiä valituilla painopistealueilla.  Hankkeen tavoitteena on vahvistaa rajaseutujen yhteistä strategista kehittämistä ja vakiinnuttaa yhteistyön tapa sekä parantaa yhteistyötä ja asemaa aluekehittämisen keskeisissä teemoissa.

 

Hankesuunnitelma toteuttaa itäisen Suomen visiota. Valtiosihteereiden loppuraportissa esitettiin itäisen Suomen elinvoimaa vahvistavia toimenpiteitä kokonaisuuksissa: aluekehittämisen tukeminen, omavaraisuus ja fossiilienergiasta luopuminen, osaaminen, osaava työvoima ja työvoiman saatavuus, saavutettavuus sekä matkailu. Hankesuunnitelmassa on huomioitu loppuraportin painopisteet.

 

Hanke hallinnoidaan vetovoimaisuuden palvelualueella, mutta hankkeen onnistumisen kannalta on olennaista, että siihen sitoudutaan kaikilla palvelualueilla. Hankkeessa käytettään mallia Flat rate 40 % kehittäminen.

 

Hankkeen kokonaiskustannusarvio vuosina 2023-2025 on 318 629 euroa, josta Kuhmon kaupungin osuus on vuosina 2023 ja 2024 yhteensä 7928 euroa. Hankkeeseen haetaan rahoitusta Kainuun liitolta Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) määrärahasta. Hankkeen päätoteuttajana toimii Kuhmon kaupunki. Omarahoitusosuudet jakautuvat kuntien kesken seuraavalla tavalla:

 

 

 

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja Juntunen Juhana

 

Päätösehdotus

 Kaupunginhallitus päättää nimetä vaikuttavampaa yhteistyötä rajakaupungeissa ja -kunnissa hankeen ohjausryhmään Kuhmon kaupungin edustajan ja varaedustajan.  

 

Päätös Kaupunginhallitus päätti nimetä Vaikuttavampaa yhteistyötä rajakaupungeissa ja -kunnissa -hankkeen ohjausryhmään kaupunginjohtaja Juhana Juntusen ja hänen varajäseneksi elinkeinopäällikkö Pekka Horttanaisen.

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa