Maaseudun neuvottelukunta
Muistio 08.12.2022/Asianro 63

Maasneu 08.12.2022 § 63  

Päätösehdotus

 Kaupungin ja kylien edustajilla mahdollisuus puheenvuoroon ajankohtaisista asioista

Päätös Lentuan kyläyhdistyksen pj. Ella Karppinen kertoi kylän asioista. Kylän rajat ajatellaan yleensä entisen koulupiirin rajojen mukaisiksi. Asuttuja taloja kylällä on paljon, mutta lapsiperheitä vähän. Koulussa on 18 oppilasta, mutta määrä on laskusuunnassa. Koulu on kylätoiminnan keskipiste, siellä pidetään kokouksia, kansalaisopisto pitää joogapiiriä ja kesäisin koulun kentällä pelataan lentopalloa. Metsästysseuran kanssa järjestetään vuosittain pilkkikilpailut. Turvallisuusryhmä on aloittanut toimintansa tänä vuonna. Toiminta on hiipunut korona-aikana, mutta pyritään virittämään uudelleen. Bingo-iltoja ja pikkujoulut järjestetään. Latuja pidetään yllä. Kaupungin toimesta pidetään yllä koulun jääkenttää.
Kylällä toimii useita maatiloja. Muuta yritystoimintaa on Lentuankosken leirintäalueella, lisäksi kylällä toimivat taksi- ja remonttiyrittäjä, tietokirjailija Jouni Laaksonen ja designtuotteita valmistava Sanninco.

Kaupunginjohtaja Tytti Määttä totesi, että maaseudun neuvottelukunta on osoittanut tarpeellisuutensa - mm. budjetin tekoon on saatu evästeitä. Yksityisteiden avustuksiin tulee parannusta, myös kyläyhdistysten avustuksiin tulee lisäystä. Kaikki avustusmuodot ovat kyläyhdistysten haettavissa, esim. kulttuuriavustuksien hyödyntämistä kannattaa miettiä avoimin mielin. Kyläkoulut pyritään pitämään yllä edelleen, kirjastoauton toimintaa ylläpidetään ja kehitetään.
Tytti Määttä myös esitteli kaupungin uutta, tällä valtuustokaudella käyttöön otettua päätöksentekomallia, jossa entisten lautakuntien sijasta toimii kaksi valiokuntaa: hyvinvointi- ja sivistysvaliokunta ja elinvoimavaliokunta. Valiokuntien alla on jaostoja.

Antero Komulainen toi esiin, että valtuutetuilla on tärkeä asema ja isot mahdollisuudet vaikuttaa.
Anja Karppinen kysyi, paljonko kuntalaiset ovat yhteydessä päättäjiin?
Tytti Määttä kokosi yhteen, minkälaisia vaikutuskanavia kuntalaisilla on: maaseudun neuvottelukunta ja kyläkahvit, Kuhmo-raati, vanhus- ja vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto. somessa tulee paljon yhteydenottoaja eri kanavissa.
Seppo Vilen kertoi, että eniten yhteydenottoja tulee kaavoitusasioissa. Hän korosti, että valiokuntatyöskentely on aivan erilaista kuin lautakunnissa. Valiokunta kokoontuu usein ja kokouksissa on paljon asioita. Valiokunta usein evästää, ei päätä asioita. Kansalaisaloitteet ja valtuutettujen aloitteet käsitellään valiokunnissa.

Antero Komulainen toi esiin, että äänestysalueiden karsiminen on voinut aiheuttaa äänestysaktiivisuuden laskua.
Tapio Lipsonen toi esiin yleisen passivoitumisen merkityksen.
Seppo Vilen esitti, että äänestämättömyyden syy voi olla myös se, että ollaan tyytyväisiä asioihin. Anja Karppinen oli samaa mieltä.

Kaisa Oinas-Panuma korosti, että valiokuntatyöskentely on tuonut päätöksentekijäksi pääsemisen mahdolliseksi useammille.
Tapio Lipsonen edelleen esitti, että yhä useammille ihmisille on samantekevää, kuka päätöksiä tekee, ollaan passivoiduttu, eikä koeta että itse voitaisiin vaikuttaa asioihin.

Jarkko Piirainen esitteli kestävän kehityksen osallisuushanketta. Suurpetokysely on käynnissä, viidessä päivässä on tullut yli 600 vastausta. kyselyyn voi vastata myös paperilomakkeella, palautus kaupungintalolle tai kirjastoon.4.2. pidetään keskustelutilaisuus suurpedoista. Työpajojen ja verkkokyselyiden käyttöä testataan edelleen.

Kari Malinen kertoi, että yritystoiminnassa on loppuvuotta kohti näkynyt piristymistä. Kustannusten nousu rasittaa yrityksiä, mutta uusia hankkeita on suunniteltu ja uusia yrittäjiä on tullut.

Kaisa Oinas- Panuma kertoi hyvinvointi- ja sivistysvaliokunnassa olevan paljon päätettäviäkin asioita, mutta myös kehittämispohdintaa tehdään, jaostotoiminta on vielä uutta ja opettelussa.
Seppo Vilen korosti, että läsnäolokokouksissa synergiaedut ovat ilmeisiä ja niihin pyritään palaamaan.

Antero Komulainen nosti esiin Vartiuksen ratapihan tilanteen. todettiin, että tilanne on haastava, Venäjän kanssa yhteistyö ei tällä hetkellä tule kysymykseen, tulevaisuus on avoin. sama tilanne on muissakin rajaseudun kunnissa, haasteita riittää.

Timo Huotari toi esiin huolen Lentiirantien kunnosta. Tie on kuoppainen ja turhan kapea. Pyöräily on nykyisellään vaarallista tiellä. Tietoliikenneyhteydet ovat myös heikot - 4G:tä ei ole alueella käytössä.
Seppo Vilen kertoi, että Kainuun Liitto on kerännyt kunnista toiveita ja tarpeita tienpitoon liittyen. Nurmestien parannus on tällä hetkellä ykkösenä, Hyrynsalmen tie on myös puuteollisuudelle tärkeä. Vartiuksen hiljeneminen on heikentänyt Lentiirantien painoarvoa.
Tytti Määttä kertoi, että neuvottelut valtion teistä käydään Pohjois-Pohjanmaan Elyn kanssa. Nurmestie on tällä hetkellä tärkein, Hyryntien siirto on saanut varmistuksen, myös muita hankkeita voidaan tuoda esiin. Philip Donner kertoi, että teleoperaattori Elisa on kiinnostunut valokuituverkon itäisen silmukan rakentamisesta Vartiukseen.